Suomessa takaisin. Onpa ollut kiva kuljeskella taas kesäisessä Helsingissä pitkin puistoja ja meren rantoja. On tämä kyllä hieno kaupunki!

Tuntui aluksi taas oudolta ymmärtää kaikki mitä kadulla vastaan tulevat ym. ihmiset puhuu. Olisi kivempi kun ei ymmärtäisi, ei jää aikaa omille ajatuksille kun pitää keskittyä vieraisiin jorinoihin.

Mennyt puolivuotinen oli hienoa aikaa. Siitäkin huolimatta, että Deventer on ehkä tylsin kaupunki Hollannissa ja Hollanti ehkä tylsin maa koko Euroopassa. Elämän tarkoitus ei vielä löytynyt mutta muita juttuja kylläkin.

Koti-ikävä ei ole vieläkään hellittänyt. Onko tämä se paluu shokki? Olo on kuin rannalle ajautuneella valaalla. Ratkaisut on periaatteessa vieressä mutta ei tiedä mitä tehdä koska ahdistaa niin helvetisti. Ehkä helpottaa kun pääsee Kajaaniin, näkee perheen ja ystävät... ja osaa taas nähdä itsensä ja tilanteet oikeasta perspektiivistä. On  ihan kauhea ikävä.